maanantai 27. huhtikuuta 2009

surusta iloon

suomessa tänään vietetään kansallista veteraanipäivää. yllättäen sattumalta israelissa tänä iltana (maanantaina) alkava kaatuneiden sotilaiden muistopäivä on hyvin erilainen. muistopäivän aattoa juhlistetaan yhden minuutin hiljaisella hetkellä kun sireenin ääni kuuluu kello 20. kaikki pysähtyy ja ihmiset nousevat seisomaan kaatuneiden sotilaiden kunniaksi. tv:ssä yleensä näkyy dokkarit, jotka kertovat kaatuneiden sotilaiden tarinoita. muistopäivän päivä alkaa surulla kun hautausmailla koko maassa juhlistetaan muistoseremonioilla ja toisella hiljaisella hetkellä kello 11. tänä hetkenä sireeni soi kahden minuutin ajan.

viime muistopäivästä lähtien kaatuneiden määrä on lisääntynyt 133. kokonaismäärä on 22570. yksi heistä on minun äitini veli, joka kuoli vuoden 1973 yom kippur sodassa. en tuntenut häntä. olen syntynyt tasan vuosi sen jälkeen. sukulaiset kertoivat että persoonallisuudesta ja kasvoista muistutan häntä. valitettavasti olen tuntenut äitini veljen vain kuvina ja tarinoina.

surulla alkava muistopäivä muuttuu iloiseksi kello 20 kun upeat ilotulitukset juhlistavat alkavan israelin itsenäisyyspäivän. surusta iloon hetkessä. se merkitsee että kaatuneiden ja eläneiden sotilaiden ansiosta israel itsenäistyi ja on itsenäinen maa. itsenäisyyspäivä israelissa on epävirallinen grillipäivä, kun kaikissa puistoissa ja vaikka missä haistellaan grillien tuoksuja.

vähän erilaista kuin suomessa. jokaisella maalla on eri tapa muistaa ja juhlia.

Ei kommentteja: